Muutama kuukausi sitten ajauduin paikalle Helsinki Law Reviewin (HLR) perustamiskokoukseen. HLR itsessään on Pykälä ry:n projektina toimiva oikeustieteen opiskelijoille suunnattu akateeminen julkaisu jonka sisällön tuottajina toimivat opiskelijat itse. Samaisen aloituskokouksen täpinöissä leikittiin ajatuksella omasta – erityisesti oikeustieteen opiskelijoille suunnatusta – Wikipedian kaltaisesta foorumista, jonne käyttäjät itse tuoda sisältöä Wikipedian tavoin.
Idea jäi sittemmin hautumaan ja siihen toisinaan palattiin ajatuksia herätellen. Tarkoituksena oli kuitenkin odotella parempia aikoja ja keskittyä toistaiseksi itse julkaisun pilottinumeron saattamiseen todeksi. Jäsenlehti Inter Vivos kirjoitti sittemmin vuoden avausnumerossaan HLR:stä pienehkön esittelyartikkelin, jonka yhteydessä ilmoille heitetty ajatus lakiwikistä tuotiin esille.
Ja kuinka kävikään. Edita Publishing Oy lienee saanut vihiä ja päätti tarttua ideaan ennen kuin kukaan muu ennättää. Oman tietoni mukaan Pykälä ry ei ole aktiivisesti esittänyt lakiwikin perustamista yhdellekään ulkopuoliselle taholle. Kyseessä lienee siis viidakkorumpu. Tai ehkä vain yhtä aikaa keksitty sama idea kahdella taholla. Kuka tietää…
Oli niin tai näin, tänään (23.4.2007) Lakiwiki sai julkisen alkunsa ja puitteet näyttävät enemmän kuin hyvältä. Idea on juuri eikä melkein sitä mitä allekirjoittanut oli hiljaisessa mielessään kuvitellut. Kyseessä on siis todellakin oikeustieteelliseen substanssiin rajoittuva Wikipedian kaltainen – mutta tästä täysin erillinen – nettisanakirja. Sisällön tuotanto perustuu vapaaehtoiseen internet-käyttäjien omakohtaiseen aktiivisuuteen sekä kirjoitettujen artikkeleiden vapaaseen muokattavuuteen.
Artikkeleita on toistaiseksi vain kourallinen ja osanottajia tarvitaan. Tiettävästi oikeustieteen opiskelijat eivät verkkoyhteisönä ole niitä kaikista aktiivisimpia, mutta jospa tämä konsepti herättäisi uusia inspiraatioita itse kussakin. Idea on enemmän kuin loistava, joten tehokas alkustartti varmasti osoittaisi Lakiwikin toimivuuden ja hyödyn. Jään innolla odottamaan Lakiwikin kehittymistä.
Määrittelemättömän yhteisön sisällöntuotanto on kokonaisuudessaan aiheena mielenkiintoinen. Internet tiedonvälityksen infrastruktuurina on tuonut tämän ilmiön täysin uutena aikaisempaan sisällön tuotantoon, joka vaati käytännössä aina pääomaa ja organisaatiorakenteita. Informaation välittäminen ja sen tuottamisen helppous tuo esille ilmiöitä, jotka aina enemmän tai vähemmän irrationaalisia toistasataa vuotta voimassa olleelle kapitalististeolliselle tuotantoperiaatteelle. Parhaimmillaan tämä vapaaehtoinen tuotantomuoto tuottaa lähes tai jopa täysin tasavertaista sisältöä suhteessa ammattimaisesti koottuun ja tuotettuun sisältöön. Tämä on todettu mm. verrattaessa Britannican ja (englannin kielisen) Wikipedian artikkeleita.
Laadukas yhteisöpohjainen sisällöntuotanto edellyttää erityisesti Wikipedia -tyyppisessä tietosanakirjassa laajaa osanottajien joukkoa, sillä sekä artikkeleiden määrä että niiden laatu ovat pitkälti verrannollisia sisällön julkaisemiseen osaa ottavien lukumäärän kanssa. Näissä yhteisöissä väärinkäyttö ja ilkivalta ovat sitä vähäisempää, mitä enemmän toimijoita yhteisössä on. Toki täysin puhtaan ilkivallan kitkemisestä huolehtii sivuston ylläpito, mutta sisällön valvonta on sitä tehokkaampaa, mitä aktiivisemmin itse toimijat siihen osallistuvat.
Kaiken kaikkiaan Wikipedian kaltaiset projektit ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, sillä ne näyttävät toimivan täysin ilman kumpaakaan perustavista tekijänoikeuksista. Tekijät eivät vaadi itselleen minkäänlaista tunnustusta (saati yleisesti muita järjestelmän myöntämiä moraalisia oikeuksia). Niin ikään kirjoittavat luopuvat kaikista taloudellisista oikeuksistaan. Luovan sisällön tuotannon motiivit ovat siis jotain aivan muuta kuin mitä aikakausia voimassa ollut järjestelmä olettaa. Yhteinen tekeminen, luomisen nautinto, tiedon jakaminen… motiivit voivat olla käytännössä mitä tahansa.
Parhaimmillaan Lakiwikin käytännön hyöty voi olla oikeustieteen opiskelijalle valtava. Näin alussa tosin tuskin kannattaa odottaa vielä paljoa, mutta jos idea ja sen toimivuus saadaan vakiinnutettua, voi konsepti saavuttaa joskus tulevaisuudessa vielä valtavan merkityksen. Kunhan vain sekä opiskelijayhteisö, että myös ammattikunta saadaan mukaan toimintaan.
Jään seuraamaan kehitystä…